Plaza de Espanalla käynnin jälkeen hurautettiin taksilla edestakaisin Santa Justan asemalle eli hankittiin junaliput sunnuntaille jo valmiiksi. Sitten taas treeneihin, alkuun otettiin kunnon lämpät ja hinkattiin huivin kanssa ilman kenkiä. Olkapäät, hartiat ja ranteetkin olivat ihan tulessa yrittäessäni pitää huivia kunnolla liikkeessä, usein vähän virheellisellä tekniikalla ja liiaksi voimalla runnoen. Mielenkiintoisesti sain myös vasemman kämmenen tienoon jumiin, kun kahden sormen otteen huivista ei ole vielä ihan kunnolla hallussa... Kokeiltiin harjoituskuvioita ristiin useammalla eri huivilla ja huomasin, että oma (vaikka espanjalaisittain vain harjoitushuivin tasoa) tuntuu kuitenkin melko hyvältä.
Ennen esitystä syötiin taas hyvin. Narkkarin johdolla lounaaksi tehtiin salaatti, jossa oli ilmakuivattua kinkkua, omenaa, paahdettuja pähkinöitä ja parmesaania, lisäksi gazpachoa ja tortilla.
Lounaan jälkeen elbailtiin jälleen katolla auringossa guajirasta seurueemme biologin vehkeistä kuunnellen ja virkistävän suihkun jälkeen suunta jäätelökioskin kautta (appelsiinisuklaa+sitruuna) Casa de la Memorialle, missä illan teema El Tronio. Oscar de los Reyes, Leonor Leal, Javier Rivera ja Manuel de la Luz. Oscar oli jäänyt mieleen jo viime kesänä (punaiset kiiltonahkaiset flamencokengät, mustat vaatteet ja muutenkin ihan sikakomea mies!), oli parempi kuin silloin, mutta illan ehdoton tähti oli Leonor. Mikä olemus, lämpö, läsnäolo ja tanssin ilo - vinkki Helsingin Flamencofestareiden taiteelliselle johdolle: tämä ihminen halutaan pääesiintyjäksi ja tiiviskursseja vetämään (vaikka kyllä tietenkin myös Oscar voisi mua opettaa). Kotona tytöt katselivat YouTubesta Leonorin tanssia ja minä luin IS:n nettisivuilta kotimaan tapahtumia Tampereen murteella. Maria Jungnerin seksielämä hämmensi kovin meitä kaikkia, samoin lampeen sepalus auki kaatunut mies. Että ei sitä ihan uutispimennossa täällä etelässä sentään olla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, mut ei oo pakko!