Hellepäivä

Kun juhannus meni pääosin töiden merkeissä, lähdin vastaavasti eilen töistä vähän aiemmin ja lötkäytin itseni lähipuistoon pitkälleni Bruce kaikussa. Kolmea tuntia enempää ei kerta kaikkiaan jaksanut auringossa olla, vaan tulihan se kuuma illemmallakin - ensin 75 minuuttia fandangoa ja päälle 90 minuuttia tangosta. Kylläpä hikoilu voi sitten olla kivaa :).

 

Tänään vielä tuplasessio, huomenna ja ensi viikolla riittää yksi treenisetti iltaa kohti.. Sitten kun kesäloma heinäkuun puolella koittaa, voi pitää vähän lomaa myös flamencosta. Syksyllä tuleekin nimittäin vedettyä treenejä yhdeksän tuntia viikossa, kun menen (siis pääsen) vielä Katjan omaan edistyneiden ryhmään!

 

Toivottavasti loppuviikko ei suju aivan yhtä sateisissa merkeissä kuin tänään on menty, mulla kun on vapaata kolme päivää putkeen. Toki voisin käydä pitkästä aikaa taas elokuvissa (Ironman 3 vielä näkemättä), mutta myös uimastadion houkuttelisi sikäli kun sinne mahtuu mukaan.

Jiihaa..

Juu tuli sitten saatua taas sellainen päähänpisto, että kun John Mayeria ei näköjään häntäkään millään saada Suomeen, vaikka käypi keikalla sekä Norjassa että Tanskassa, niin lähdenpä sitten Lontooseen syksyllä. Lippu Wembley Arenalle tuli jo, nyt puuttuu enää lennot ja hotelli :) 



John Mayer: Slow Dancing In A Burning Room

Voi tuota lahjakkuuden määrää. Taustaa jollottavan herrasmiehenkin ääni miellyttää mun korvaa kovin. Myös Bruno Mars tekee syksyllä rundia Euroopassa, mutta sinne ei aikataulu anna periksi lähteä. Harmi, ihan snadisti tykkäisin. 



Bruno Mars: The Other Side ft. Cee Lo Green & B.o.B.
OMG - Bruno tanssii 

(jos tuo ei saa hyvälle tuulelle, olet paha ihminen ja sisältä roudassa)

Bruno Mars at the Grammys 2012: Runaway Baby

(että mun piti tähänkin törmätä - hemmetin tiukka veto koko bändiltä, siihen ei moni pysty!!!)



Vihertää

Eilen iltapäivällä meni muutama hyvä arskatunti sivu suun, kun istuin pimennysverhot kiinni sohvalla videoita katsellen. Kun sitten vihdoin tajusin sateen lakanneen, lähdin kävelylle lämpimään juhannusiltaan. Lipaston laatikosta löysin vielä yhden Espanjan ostoksen, jota en näköjään edes muistanut ostaneeni ja joka sopii hyvin yhteen vihreiden alelöytöjen kanssa, kiitos sisäänrakennetun värisilmäni. Pistin kuitenkin sortsit jalkaan ja kiersin tunnin lenkin Lintsin ja Stadikan takaa Töölön- ja Tokoinrannan kautta Kallion läpi takaisin kotiin.

Oranssi toppi:Selected
Halternecktoppi: Bilokka, Sevillasta
Housut ja tuubihuivi: Only

Puhelin ei mahtunut sortsien taskuun, muuten tässä olisi kuva joutsenperheestä, joka uiskenteli Töölönlahdella.

John Mayer: Perfectly Lonely

Mission Impossible 5

Just mun juhannustuurilla tänään sadekeli. Pesin siis pari koneellista pyykkiä, tyhjentelin digiboksia ja katsoin mm. hienon dokumentin vastikään edesmenneestä Brita Kekkosesta. Sitten pyörin YouTubessa Peter Asplundin, Duran Duranin, Blake Sheltonin ja John Mayerin videoiden kimpussa, minkä jälkeen sain päähäni järjestää cd-levyt uudelleen. Eihän se onnistunut, kun en osaa päättää, pitäisikö levyt laittaa aakkosten vaiko genren mukaiseen järjestykseen. Oma osansa ongelmassa on tietysti myös sillä, etten vieläkään omista kunnollista cd:iden säilykseen tarkoitettua telinettä eli kalustetta. Olkoot sitten siis vielä samassa suloisessa sekamelskassa keskenään. Sain myös toisen päähänpiston, siitä ehkä myöhemmin lisää.... Ja pitää nyt muuten iloita siitä, että pääsen näkemään samalla kertaa BKO:n ja Eva Dahlgrenin, kun tulevat elokuussa Hjalliksen halliin esiintymään yhdessä. Toppen!

Vicente Amigon Tierra on ihan törkeän hieno levy

Juhannusta!

Aamulla kuuden jälkeen heräsin siihen, että telkkari oli auki. Illalla muistan kyllä katsoneeni Confederations Cupin matsia Espanja-Tahiti ainakin tilanteeseen 8-0 asti, sitten ilmeisesti on uni iskenyt... Pötköttelin kuitenkin lähemmäs seiskaa ennen nousemista ja kävelin sitten metrolle auringon alkaessa paistaa hieman pilvisen aamun jälkeen oikein kunnolla, nappikuulokkeissa Bo Kaspers Orkesterin Stunder som den här ja Peter "Peppe" Asplundin trumpettisoolo. Hieno hetki hiljaisena aattoaamuna.

Kävin sovittamassa yksiä jo tovin silmäilemiäni Dieselin farkkuja (ei tullut vielä kauppoja) ja tekemässä pienet ruokaostokseni pyhiä varten. Moikkasin samalla työn sankaria eli Kihara-Esulia ja tarjosin hälle aamusumpit kiitokseksi hyvistä suorituksista kuluneen viikon aikana. Sitten heitin ruokaostokset kotiin, vaihdoin mekon sortseihin + toppiin ja lähdin kävellä lompsottamaan Ipanemoilla kohti Viikkarin terminaalia. Kultapoika perheineen tuli takaisin Tukholmasta. Iskä ja äiti pakattiin tavaroiden kanssa taksiin, minä piipahdin lasten kanssa Stockalle jätskille :). Välipalaksi vedettiin nakkeja, amerikkalaista pekoni-perunasalaattia ja mansikoita, sitten lähtivät ajamaan kohti pohjoista. Minä taas ulkoistin itseni viereiseen puistoon lukemaan, kunnes aurinko meni pilveen. Paistaisipa huomennakin. Sunnuntaista ei niin väliä, kun oon vaihteeksi töissä. Että sellainen cityjuhannus minulla.

Perhe on ihan paras

Kultapoika pääsi käymään Tukholmassa ja sain illalla puhelimitse raportin päivän tapahtumista. Nauroin vedet silmissä, kun kaiuttimen kautta kuulin laivan tanssiravintolassa sattuneesta kokemuksesta, jossa vihreäpaitainen täti tanssi "hiljaiseen musiikkiin rajusti". Myös iskä oli ollut hieman kauhuissaan jouduttuaan istumaan hetken yksin, täti kun bongaili seurakseen vaihtuvia uhreja paikalla olleista nuoremmista uroista. Ei näkynyt tätiä laivan aamupalalla kuulemma.. 

Kerkesin nyt vihdoin napata kuvan Espanjan reissulla tekemistäni ostoksista. Lapsille ostetut tuliaiset ehdin jo pistää eteenpäin; niitä oli hieman enemmän ja välittömän palautteen perusteella taisin onnistua hankinnoissa tälläkin kertaa :).

Sephoran minituoksujen ostaminen Sevillassa hymyilytti myyjää, kun ostin niitä kerralla seitsemän - ei voi tietää, milloin taas seuraavan kerran pääsee myymälässä käymään, edes Tukholmaan.


Laukku:Desigual
Valk./v.pun paita: Mango (ostettu siis kahteen otteeseen :D)
Valk. pääkallotoppi: Mango
Musta toppi: Celop/Cigarreria
Hame: Ginza
Mekko: Esmeralda

  Vartalovoiteet: Bodyshop
Minituoksut: Sephora
Suklaat: Milka, syöty

Nuorempi veljeni Longi onnistui jälleen yllättämään koko perheen menemällä eilen naimisiin salaa meiltä kaikilta. Siinäpä vasta ilouutinen <3<3<3<3<3

Onnea vaan siis kovasti Tähtipojan ja Nötterön vanhemmille!

Hei, siistii!

Täytyy tässä tunnustaa, että minuun menee välillä piru. Se saa tekemään outoja juttuja. Kuten esimerkiksi lähettämään sähköpostia (ja samalla hunajaisia terveisiä eräälle viehättävälle nuorelle miehelle) Espanjaan. Siksipä vähänkö oli kiva saada Espanjasta vastaus sähköpostiin. Casa de la Memorian manageri kiitti minua viestistä, toivotti uudelleen tervetulleeksi ja liitti mukaan muutamat kuvat. ¡Por favor!

Adela Campallo

Leonor Leal

 

Juan Campallo

Rafael Campallo

Pedro Sanchez

Jeromo Segura

Javier Rivera

Oscar de los Reyes

Viehättävästä nuoresta miehestä toki ei viestissä mitään mainittu, mutta ehkä tiemme vielä joskus kohtaavat. Joo, in my dreams.

Onnenpäiviä

Perjantaina sain hommattua Mangosta uuden paidan Malagaan jättämäni korvikkeeksi. Lisäksi kummipoika Kultapoika tuli sisarensa kanssa kaupunkiin ja sain viettää lasten kanssa laatuaikaa. Kävimme lauantaina keskenämme Suomenlinnassa, ajoimme raitsikalla, söimme pariin otteeseen jäätelöä ja flamencoyhdistyksen kesäjuhlan, jossa Machina ihastutti kummankin miltei sanattomaksi, jälkeen lapset pääsivät limentuoksuiseen vaahtokylpyyn. Ehdittiin myös kuunnella Vicente Amigon uutta levyä, jota Pinsku olisi vissiin kuunnellut enemmänkin, mikäli ei oltaisi seurattu jalkapallon Confederation Cupia. Täti nukahti ekana Kultapojan, Teron ja Nallen viekussa. Tero siis pehmohirvi ja tuliainen iskän Ruotsin reissulta. 

Sunnuntai meni töissä, kiirettä pukkasi ja ilta päättyi työkaverin seurassa Lana Del Reyn konserttiin Hjalliksen hallissa. Neiti oli kaunis kuin unelma ja keikka parempi kuin olin odottanut. Tykkäsin.

Töissä oli tänäänkin melko hektistä, mutta päivä oli kuitenkin hyvä - näin Kihara-Esulin pitkästä aikaa :=D ja sain hygieniaosaamistodistuksen. Päälle vielä hikinen tangos-sessio Katjan tänään alkaneilla tiiviskursseilla. Tykkiä tavaraa! 

Harmitus

Yritin selvittää, mitä maksaisi Monte Malagaan unohtamani paidan lähetys Suomeen. DHL ei kuitenkaan hoida tällaisia yksityisasiakkaiden keissejä, enkä viitsinyt lähteä Fedexin kautta edes yrittämään. Ystävällinen ihminen DHL:ltä joka tapauksessa ohjasi minut Kouvolan Löytötavarapalveluun, mistä apu olisi löytynyt. Miesääni langan toisessa päässä kuitenkin totesi heti, että taitaisi tulla vähän kalliimpi paita eli nouto hotellista + lähetys olisi 40-50 € kieppeillä, kun maksoin paidasta Sevillassa vajaat 13 egeä. Mangon nettisivujen item locator -toiminnon kautta hokasin, että keskustan Stockalta tai Mangon Kampin myymälästä paita saattaisi vielä löytyä. Se oli kyllä tosi kiva etenkin ostamaani valkoiseen hieman läpinäkyvään pääkallotoppiin yhdistettynä... 

Kotiin

Lähtöpäivän aamuna ei jaksettu nousta ennen kuin ysin pintaan. Hotellin aamupala sai artistin aivan haltioituneeseen tilaan ja desayuno vaatikin pientä sulattelua ennen kuin pystyttiin laskeutumaan aamu-uinnille spa-osastolle, missä oltiin ainoat asiakkaat ja saatiin polskia ihan rauhassa itseksemme. Edellispäiväiset arvailuni osoittautuivat oikeiksi, sillä allasosaston nurkkaan paistoi, joten lepäiltiin auringossa vielä viimeiseen saakka ennen uloskirjautumista. 

Vietiin kapsäkit säilöön asemalle ja käytiin mutka sekä El Corte Inglesessä että Salman kulmakahvilassa nappaamaan taas hampparit, nyt ilman churroja ja chokolatea. Asemalla ystävällinen setä tuli lippuautomaatilla avuksi, kun kuuli että olimme menossa kentälle - juna oli tulossa minuutin kuluttua ja hän hoputti meidät juuri ajoissa kyytiin. Lähtöselvitys sujui mutkattomasti ja päästiin turvatarkastukseen, minkä jälkeen tajusin jättäneeni Mangosta ostamani paidan hotellihuoneen kaappiin suoristumaan. Huulilta pääsi lipsahtamaan yksi prkl, joka ilmeisesti tuli juuri oikella painotuksella, kun vieressä ollut setä näytti huvittuneena tavoittavan tunnetilani.

Koneeseen pääsyä odotellessa oli aikaa ostaa suklaata ja Bodyshopin kosteusvoiteita sekä kuvata flamencosta ja Ipanemoilla läpsyttelystä rasittuneet jalkaterät. Vähän väriäkin olen siis ehtinyt saada, vaikka auringossa makoilu ei ollut reissun päätarkoitus. 

En Malaga II

Ihania kukkaistutuksia kaupungilla ja puisto, jonka muistin kesältä -97, jolloin vietin Malagassa kaksi hyvin lämmintä ja aurinkoista viikkoa. 

 

Rantsussakin käytiin kävelyllä ja otettiin hetki arskaa nurtsilla. Uimaan ei viitsitty, kun vesi oli kylmää ja aallot vähän liian isoja. Torreviejan La Mata -rannasta tykkään muutenkin enemmän :)

 

Hotellilla oli uima-allas (joka oli tärkein hakukriteeri sijainnin ohella) miellyttävän span lisäksi, joten reissusta ja kävelystä rähjääntyneinä varasimme kylpykeikan yhteyteen vielä 50 minuutin mittaiset hieronnat. Suomalaiseen saunaan päästyämme olimme erittäin rentoutuneessa ja suorastaan kevytpäisessä tilassa, eikä tarvinnut juuri tehdä muuta kuin nauttia yhdet kylmät juomat ja ruveta nukkumaan. 

En Malaga I

Sunnuntai oli taas reissupäivä ja aamulla suunnattiin taksilla Santa Justan asemalle. Malagan juna lähti minuutilleen ja hyvin ehdittiin, vaikka melkein ehti kiirus tulla, kun artisti meni vielä fotailemaan pihalle. Espanjassa nimittäin tätä nykyä kaikki junaan menevät tavarat läpivalaistaan ja kaukojunien matkaliput tarkistetaan kahteen otteeseen laiturilla ennen junaan menoa, eikä sitten matkan aikana lainkaan. Kehitys kehittyy. Ja edelleenkin on ällistyttävää se, miten puhdasta asemilla ja junissa on. VR on vähän jäänyt tässä jälkeen.

Malagan Maria Zambranolla sanottiin heipat puolin ja toisin, kun biologi ja narkkari lähtivät jo takaisin Suomeen. Artistin kanssa käytiin jättämässä tavarat hotelliimme Monte Malagaan sataman lähistöllä ja lähdettiin sompailemaan kaupungille lounaan toivossa. Kahtena edellisenä kesänä on ehditty pikaisesti vain syödä ennen lentoa, mutta nyt siis jäätiin ihan yöksi ja ehdittiin katsella kaupunkiakin. Salman cafeterian antimista valittiin vaihtelun vuoksi hampurilaiset, jotka maistuivat mainiolta. 

 

Katedraaliin mentiin vessakäynnin toivossa, mutta päästiinkin hetkeksi seuraamaan sunnuntain messua. Hieno oli paikka ja vähän lievensi sitä pettymystä, ettei Sevillassa ehditty taaskaan Giraldaan.

Sabado II

Viimeinen treenipäivä valkeni suht aurinkoisena ja ehdittiin elbata hetki katolla ennen salille lähtöä. Jalkapohjat olivat oudosti hieman tukossa, johtuisiko siitä että olin lämpsytellyt koko viikon kaupungilla Ipanema-varvastossuilla? Tehtiin molemmat pätkät loppuun asti ja otettiin ihan videoklipeiksi, jotka myöhemmin illalla kämpillä katsottaessa aiheuttivat valtavat naurukohtaukset, kun kaikki ei kaikilla sujunut ihan koko aikaa ihan niin kuin piti varsinkaan huivin kanssa. Saimme Maijalta kiitoksia siitä, että compas sentään pysyi kasassa sotkeutumisista huolimatta. 

Treenin jälkeen mentiin Maijan kanssa San Salvadorin aukiolle, missä paikalliset tapaavat kokoontua lauantai-iltapäivisin. Olut ja oliivit maistuivat siellä oikein hyville. 

Jatkoimme matkaa Vineria San Telmoon, jonne edelliskesänä yritimme, muttei ilman pöytävarausta mahduttu. Artisti pääsi tässä yhteydessä Sevillan kartalle, sillä vieressä oli puisto, jossa olimme ennen Maria Luisaan menoamme hetken istahtaneet. Maijan mies Dani odotteli meitä ja päästiin syömään, sillä nälkähän päivän aikana jo oli ehtinyt tulla. Juteltiin niitä näitä mukavia Maijan ja Danin kertoessa myös tulevasta yrityksestään. He ovat avaamassa Calle Ferialle flamencokaupan, jonka vaatevalikoima on Maijan itsensä suunnittelema! Tarkoitus on aloittaa myös nettikauppa ja varmasti ainakin Suomesta löytyy jo valmista asiakaskuntaa syksyllä kunnolla toimintansa aloittavalle firmalle. Ruoka oli erittäin hyvää, otettiin vähän kaikkea juustolautasesta solomilloon ja kun lasku kuudelta hengeltä juomineen jälkiruokineen (Tarta de Limon olisi vienyt sydämeni, ellei se viehättävä nuori mies olisi jo ehtinyt tehdä niin) oli himppasen päälle 80€, olimme erittäin tyytyväisiä.

Paluumatkalla pysähdyimme Mateos Gago -kadulle Alvaro Peregil -nimiseen paikkaan, missä toiset nauttivat appelsiinipuiden katveessa vino de naranjat. Mää sain olla kuivin suin, kun ei siitä ollut holitonta versiota. Hyvästeltiin Maija ja Dani. Artistin ja biologin jatkaessa shoppailemaan mentiin narkkarin kanssa El Corte Inglesen ruokaosaston kautta kämpille ja katolle... Ei juuri paistanut enää, mutta sisälle lähdettiin vasta, kun alkoi ripsiä vettä :)

Vielä iltapalaa (huomaa artistin peukku), tanssivideoiden katselua ja naurua sekä YouTubesta kasari- ja ysäribiisien hittisikermää muisteloiden kera. Olipa lystiä!!

Viernes

Salivuoro alkoi jo klo 10, joten aamupalalta suunnattiin Calle Riojalle postilaatikon kautta. Huivipäivä, lisäksi koputeltiin ja treenattiin myös vähän takapotkua yhdessä ja erikseen. Treenin jälkeen lähdettiin kaikessa rauhassa kävellen kohti vanhaa kaupunkia ja pysähdyttiin lounaalle pienelle sivukadulle mukavannäköiseen paikkaan. Samaan ravintolaan tuli myös nuori mies, joka oli aiemmin viikolla kahtena iltana Casa de la Memorian ovella (artistin kanssa pistimme merkille hänen viehättävän olemuksensa) ja hän selvästi myös tunnisti meidät. Ruokailun jälkeen oli vielä aikaa ennen kylpylävarauksemme alkua, joten palasimme pari kadun pätkää takaisin päin etsiäksemme Maijalle jotain kiitoslahjaksi. Kaupat olivat tietenkin kiinni, mutta käännyttyämme uudelleen kylpylää kohti tämä nuori mies yllättäen käveli taas meitä vastaan ja tällä kertaa vaihdoimme pienet hymyt ja tervehdykset. Kamalan viehättävä oli hän ja ihan parasta, että oli täydellisen tietämätön tästä ihanuudestaan vaikuttaen jopa ujolta. Että sellainen nuori mies. Tää on just tää mun ongelma. Aijai. 

Kylpylä oli yhtä ihana kokemus kuin aikaisemminkin, vallankin kun ottaa täräytin 45 minuutin hieronnan. Eniten vietin aikaa höyrysaunassa ja hydromassage-altaassa, suola-altaassakin piipahdin lyhyesti. Tuolla kyllä viihtyisi pidempäänkin. Paluumatkalla kaupat olivat jo auki ja Maijalle löydettiin ihastuttava pieni polkupyöräaiheinen kankainen pussukka. Muitakin ostoksia saatiin tehtyä, narkkari esim. löysi hauskat oravakorvakorut.

Metropol Parasol

Kämpillä kokkailtiin taas, alkuruuaksi parsaa parmesaanilla ja voisulalla höystettynä sekä avocadopastaa. Yksinkertaista ja hyvää.

Välihuomio

Teodosio 10:n ala-aulan seinä

Uusi mekko Esmeraldasta sekä miespuoliset matkakumppanini
Johnit Galliano ja Taylor

Matkalukemisena Duran Duranin perustajajäsenen John Taylorin muistelmat In The Pleasure Groove - Love, Death & Duran Duran. Sivulle 262 mennessä John on ehtinyt tutustua mm. kokaiiniin, satiaisiin, prinsessa Dianaan, Andy Warholiin ja ekstaasiin. Lopussa kiitos seisoo, hän on kuitenkin selvinnyt hengissä kamalan ihanasta 80-luvusta ja on nykyään ilmeisesti ihan selväpäinen ihminen ja perheenisä. 

Duran Duran: Save A Prayer

Jueves

Aamupäivää auringossa meni munilleen, kun oli pilvistä ja tuulista. Lueskeltiin siis sisätiloissa ja salille mennessä poikettiin Mangon liikkeessä saamassa kassalla huonoa palvelua. On se kyllä kumma, että vaikka Suomessakaan ei aina kovin sydämellisiä olla, katsekontakti asiakkaaseen toisi kyllä ostotapahtumaan asiakkaan näkökulmasta edes jotain mielekkyyttä. 

Treeneissä keskityttiin pelkästään huivitekniikkaan ja jatkettiin hieman tekemäämme pätkää eteenpäin. Lounaaksi gazpacho, tortilla ja salaatti, tutusti jätski-trozo kourassa Casa de la memoriaan. Duende Flamenco ei oikein sytyttänyt varsinkaan keskiviikon Campallojen jälkeen. Felipe Matosta ajattelin heti lavalle saavuttuaan, että tästä en tule tykkäämään.. Choni Perezin soleá oli boring, mutta bule pelasti illan tanssillisesti seiska puokkiin. Kitaristi Tinosta en tykännyt, kun kaiken huipuksi kitara oli epävireessä. Laulaja Jesus Corbacho selvisi illasta joten kuten, mutta palmakset olivat kuitenkin löysähköt... 

Neljän nähdyn esityksen jälkeen ehdoton kärki Leonor Leal ja Rafael Campallo, kakkossijalla Adela Campallo ja Oscar de los Reyes. Kitaristeista paras oli Juan Campallo, jonka perässä seurueemme artisti jonotti El Corte Inglesin ruokaosaston kassalla, ja laulajien kärki Javier Rivera sekä Jeromo Segura. Illalla ihailtiin vielä kämpillä ostamaltani DVD:ltä Miguel Povedan Madridin konserttitaltiointia syöden samalla suklaata, curadoa ja mansikoita. Muiden mentyä nukkumaan jäin kirjoittamaan postikortit valmiiksi, jotta tulevat lähetettyä.

Miercoles

Aamu valkeni melko pilvisenä, mutta suomalainen on sinnikäs ja menee silti katolle ottamaan aurinkoa, kun siihen kerran on mahdollisuus. Treeneissä hiottiin piruetteja, jotka kuuluvat viuhkan kanssa tehtävään guajiras-pätkään. Henkilökohtaisesti en niistä tykkää sitten yhtään, kun tasapaino ei millään tahdo löytyä ja pirtsaan lähtö jänskättää joka kerta. Ei nimittäin haluais kaatua ihan koko korkeudelta maahan asti... Itse viuhka on jees ja kun koputuksetkin molempiin pätkiin alkavat sujua, niin mikäpä siinä reenatessa. Maija piti pienen teoriahetken treenin keskellä eli kuunneltiin kahta eri guajirasta ja sitten yritämme analysoida niitä. Meinasin nukahtaa, mutta tajusin kuitenkin, että toisen pätkän letra oli rakenteeltaan toista pidempi. Hyvä minä, kun aika vähän tulee flamencoa kuunneltua - soittolistalla on hyvinkin voittopuolisesti ihan jotain muuta.

Treenin jälkeen narkkarin kanssa mentiin valmistelemaan lounasta, nyt listalla tomaatti-mozzarella-basilikasalaattia ja aurinkokuivattuja tomaatteja vuohenjuusto-rucola-turkkilainen jugurtti -mössöllä täytettyjen tortillalättyjen kera. NAM! Kuvaa en ehtinyt ottaa, kun ruoka jo hävisi nälkäisten tanssinopiskelijoiden suihin. Sitten taas katolle, suihkun ja jäätelökiskan jälkeen Campallerian pariin Casalle. Oltiin melkein jonon kärjessä, ennen meitä pari amerikkalaista daamia, joiden kanssa tultiin hyvin juttuun. Hekin olivat flamencon aficionadoja ja tulossa katsomaan yliluonnollisen lahjakkaita Campallon sisaruksia (Adela, Rafael ja pikkuveli Juan kitarassa) jo toista kertaa matkansa aikana. Meille liput aiemmin viikolla myynyt täti kehui, että Rafael on mennyt tanssijana kovasti kuluneen vuoden aikana eteenpäin ja oh boy! se piti kyllä paikkansa. Biologi kertoo kokemastaan: "Hei, olen kolmekymppinen M, jäin heti koukkuun ja fanitan nyt koko Campallon perhettä." Siistii! Mä diggaan tost sun tyylist Rafael! Muutenkin esitys oli huippu, Juanito kitarassa ihanasti messissä ja laulaja Jeromo Seguralla kivasti pilkettä silmässä.