Kotihiiri nysvää himassa hiljaa

Tosi kiva on ollut palata kesäasunnolta takaisin Lintsin kupeeseen ja aamuisin olen kävellyt vähän kauempana sijaitsevalle bussipysäkille sopivan kirpsakkaassa syyskelissä ja niin raittiissa ilmassa kuin kantakaupungissa on mahdollista. Yleensä olen ollut liikkeellä niin aikaisin, ettei aurinko ole vielä kunnolla noussut, mutta viime sunnuntaina oli hieman myöhäisempi töihin lähtö ja kaunis paiste jo kehissä. 

Ostin tuon Lindexin vaniljatuoksukynttilän jo joku aika sitten, mutta olen ollut niin poikki iltaisin, etten ole jaksanut etsiä laatikoista tulitikkuja. Viikonlopun kunniaksi kaivoin ne ja tuikut vihdoin esille, ja laitoin illalla kynttilät palamaan. 

Tänäänkin paistoi aurinko ihanasti verhojen välistä, mutta kauniista säästä huolimatta en käynyt ulkona kuin viemässä roskat. Mulla ei ole noin viiteen viikkoon ollut viikonloppua ilman jonkin sortin ohjelmaa, joten nyt otan vahingon kunnolla takaisin, enkä tee mitään, jos ei huvita. Tyhjentelin pitkästä aikaa digiboksia ja katsoin parit Downton Abbeyt sekä Broadchurchit ja söin suklaata... Siivoaminen on oudosti alkanut tuntua mukavalta, johtunee siis siitä, että yritän nyt pitää uudet pinnat puhtaina ja siisteinä :)

Namia..

Virtsakammo ja paljastavat hymiöt

Viime viikolla tuli tehtyä töitä pyöreät 56 tai jotain tuntia, joten olo vapaapäivän koittaessa on suht rapsakka.. Maanantaina erehdyin ennen treenejä ottamaan puolen tunnin päikkärit sillä seurauksella, että olin salille päästyäni lähes humalan kaltaisessa tilassa, minkä myös kaverit pistivät merkille. Onneksi siellä aina virkistyy sekä pää että kroppa. Tänään oli Laura "Rintsikka" Rintamäki tuuraamassa opeamme Kaaria ja tehtiin erittäin tiukan jalkatreenin (Juncalia ja Losaa) lisäksi myös koputuspiruetteja. Olipa kiva huomata, että varmuutta pirtsojen tekemiseen alkaa usean vuoden jälkeen löytyä ja iloisena sanoinkin tunnin jälkeen Lauralle, että pirtsakammo on näköjään jäämässä taakse. Pikkuisen sitten nauratti, kun sisarensa kuuli kommenttini hieman väärin ja luuli mun puhuvan virtsakammosta.. 

Ostin muuttoviikonlopuksi uuteen jääkaappini pieniä Cocis-tölkkejä ja kun himo pääsee iskemään päälle, niin juomaahan on saatava päivittäin - onneksi viime viikon Hulluilta Päiviltä sain hankittua uuden levyn (eli 24 tlk), eikä maksanut paljon! Työpaikan poikien mukaan tää tölkkikoko on just hyvä blandikseksi esim. 4 senttilitran rommia kanssa. Siitä minen tiiä mittään, kun ei tuo alkoholi ole enää vuosiin mulle maistunut. 

Instagramista bongasin hauskan jutun, kun eräs käyttäjä postasi kuvan useimmiten käyttämistään hymiöistä, joiden sitten pitäisi jotenkin kuvata käyttäjäänsä. Jätän oman kuvani perusteellisemman tulkinnan niille, jotka minut hyvin tuntevat, mutta ainakin omasta mielestä näyttäisi siltä, että mulla on voittopuolisesti ihan kivaa.. 

P.S. Loppukesän postauksessa mainitsin epämääräisesti istuneeni erään toimittajan kanssa kahvella, ja nyt tulos on luettavissa Hyvä Terveys -lehdessä, sikäli kun kiinnostaa. En kehdannut pyytää lopullista versiota tekstistä tarkastettavaksi, joten jutussa on pieni virhe ikäni kohdalla - ei siis tarkoituksella, vaikka noin 20-vuotias Affe-veljeni niin jo ehti epäillä :). 

Pari muuttujaa

Mun postaustahtini näyttää nyt pahasti laahaavan pari viikkoa jäljessä, mutta kun tässä on ollut ns. pari muuttujaa matkassa. Muutto on suoritettu ja kesäasunto siivottu, mutta uudenveroiseksi remontoitu kotini on tällä hetkellä yksi hävityksen kauhistus sen takia, etten ole saanut läheskään kaikkia tavaroita purettua pois laatikoista ja paikoilleen. Kirjoja, vaatteita ja cd-levyjä on vielä hyvän matkaa kolmattakymmentä laatikollista säilössä Pelicanin varastossa, josta näillä näkymin joudun maksamaan kuukausivuokraa vielä pitkälle kevääseen. Autottomana niitä painavia laatikoita on ihan hiukan hankala kuljetella, vaikka sinänsä matka kotoa varastolle olisi kävellen vain nelisen minuuttia.

Pari viikonloppua olen ollut vielä reissun päällä jääkiekon merkeissä sen lisäksi, että olen flamencon viikkotreenien ja päivystysten ynnä muiden työperäisten esteiden takia käynyt kotona lähinnä nukkumassa. Vanha (ei oikeesti) opiskelukaverini koodinimellä veduri58 on armoton SaiPa-fani ja minä taas kannustan etupäässä Kärppiä, joten tehtiin yhdessä kierros kaakossa eli käytiin katsomassa kaksi Kärppien vierasottelua peräkkäisinä päivinä. Ei käynyt Kärpillä oikein tuuri tällä rundilla, ja vaikka perjantain tappio SaiPalle hieman kirpaisikin, oli mulla oikein mukava reissu. Perjantain ja lauantain välisen yön yövyimme mökillä jossain Lappeenrannan ja Kouvolan välillä ja voi pojat miten hyvät unet raikkaassa maalaisilmassa sainkaan! Vaikka normaalisti herään nykyään viikonloppuisinkin viimeistään klo 7 aikoihin, nyt katsoin kelloa ensimmäisen kerran vasta puoli yhdeksän kieppeillä.. Tekipä hyvvää! 

Isäntä-Veduri laittoi pöytään hotellitasoisen aamiaisen, jossa oli mm. kurkkua ja mustikoita ihan omasta takaa. Kun tukeva aamiainen oli nautittu ja meillä oli vielä reilusti aikaa ennen lauantain matsia Kouvostoliitossa, päätettiin lähteä roadtripille, kun sääkin niin meitä suosi.

Ylämaan maalaismaisemaa




Vielä hymyilytti, hetken päästä ei ihan sit enää irronnut..



Rajan tuntumassa





Käytiin Vaalimaalla kääntymässä, kun mulla ei ollut viisumia eikä Vedurilla passia mukana, ei menty sitten tämän pidemmälle. Haminassakin oli tarkoitus käydä, mutta se jäi kokonaan välistä, kun käsilaukusta nenäliinaa kaivaessani huomasin (onneksi!), että minun hankintavastuullani olleet KooKoo-Kärpät -pääsyliput eivät olleet matkassa... Ihan pikkuisen nousi kylmä hiki otsalle ja kävi suorastaan v***ttamaan, kun mullehan ei koskaan, toistan, koskaan käy näin! Ei auttanut kuin kääntää Volvon nokka takaisin kohti mökkiä ja sieltähän ne liput löytyivät muovitaskussa kamarin lattialta sängyn ja lämpöpatterin välistä, jonne olivat aamun puuhissa pudonneet. Matsiin kuitenkin siis päästiin ja tunnelma hallissa oli hyvä. Kiitokset Vedurille seurasta ja aamiaisesta, ihan vallan toistekin voin tällaiselle lätkämatkalle lähteä!

Ruskaa Kouvolan jäähallin kupeessa