Now what?!

Maanantaisen vapaapäivän jälkeen viikko on ollut työn- ja flamencontäyteinen. Kiireestä huolimatta töissä tulee aina myös naurettua paljon; tällä kertaa riemun irroittivat mun uudet Panos Emporio -bikinit, jotka vedin vaatteiden päälle ja olihan mulla myös olkihattu päässä. Tilanteesta näpätyllä vielä on kesää jäljellä -kuvalla ilahdutimme tietenkin sekä Sbutleria että Kihara-Esulia, kun olivat firman muiden esimiesten kanssa kuuntelemassa mielenkiintoisia esityksiä eräänlaisessa seminaaripäivässä.

Flamencon osalta Katjan tunneilla on aloitettu soleá bor buleria - sekä viuhkaguajiras -koreografiat, joihin odotellaan Joonaksen sävellyksen nauhaversiota kotikuuntelua ja -treeniä varten. Uutta tavaraa siis tulossa häneltä. Maanantaisin tehdään edistyneiden ryhmässä myös Argentinan biisiä Un viaje por el cante -levyltä, joten laitoin sen tilaukseen. Biisin alkuun tulee mielenkiintoinen koputuskuvio sekä jalat+palmakset, jotka haltuun saadakseen pitää tehdä jonkin verran kotiläksyjä... Ja onhan siellä myös taivutuspirtsaa, joissa kuluneen kesän aikana on ehkä tapahtunut pientä edistystä. Tekniikassakin vedettiin pirtsaa useampaan suuntaan ja kun tehtiin myös melko tempakkaa jalkakuviota läpsyineen sekä keskivartaloa koettelevia hitaammin venyviä ja kiertyviä liikkeitä plus minuutin lankkuharjoitukset, tuntui olo tuossa viikolla jotakuinkin jäykältä. Käytiin silti sisaren kanssa keskiviikkona melkein puolentoista tunnin reipas kävelylenkki ja kyllähän mä tänään myös fillaroin tunnin extra-tangostreenin lisäksi. Tuosta tangoksesta enemmän myöhemmin.

Urmakselta Tallinnan laivalta saamani pareo

Laivalta tuodut suklaat, kaikki jo syöty :)

Reissun päältä hommattua kosmetiikkaa

Yksi levytilauskin on tässä välissä ehtinyt tulla postissa kotiin. Tuo John Mayerin levy erityisesti on ollut kuuntelun alla, jotta osaan sitten lokakuussa uusia biisejä Lontooseen mennessäni. Myös Depeche Moden Delta Machinea pitää soittaa ahkeraan samasta syystä, kun joulukuussa pääsen vihdoin heidänkin keikalleen täällä Helsingissä. Deep Purple näyttäisi sekin olevan tulossa ensi talvena Suomeen, mutta mietin nyt vielä, kiinnostaako tarpeeksi. Tiistaina yritän kyllä hankkia espanjalaisten fanien kiintiöistä vapautuneen lipun Suomi-Espanja -matsiin, jos sitä siis ensi viikolla vielä näkisi Iker Casillaksen ja companerot ihan tosi toimessa ja ilimielävinä.

Sthlm

Käväistiin äidin kanssa sunnuntaina Tukholmassa kääntymässä. Sephoran liike tuli katsastettua, mutta & Other Stories jäi seuraavaan kertaan. Åhlensilla haisteltiin Giorgio Armanin uutuustuoksua Si, joka lienee ostoslistalla, kunhan saan nyt käytössä olevat tuoksut kulutettua loppuun. 

 

Kaupungilla oli käynnissä triathlon-kisa, jota äiti olisi mielellään jäänyt seuraamaan, mutta eipä sitten kuitenkaan jääty urheilijoita vahtaamaan. Sää oli mahtava ja ulkona olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta kotiinpäin piti palata.

Perinteiset tapakset

Rantsu

Tuliaisia

Laivalla tehtiin ostoksia vähintäänkin bonusristeilyn verran ja lähetettiin Kultapojalle ja Pimpulalle reissun päältä kuvaviesti. Kultapoikahan oli sitten tarkkana ja mummun eilen tuliaisia pohjoisessa antaessa nappasi kännykkänsä käteen, näytti kuvaa ja kysyi, että mitä nämä tavarat on, missä ne ovat ja kenelle ne on tarkoitettu. Toinen Twix-pussi oli siis laitettu piiloon myöhempää ajankohtaa varten :).

Tallinnassa

Keikkaraportti tulikin jo, mutta tässä vähän muuta höpinää reissulta. Laivalta ulos päästyämme tehtiin fiksu liike ja mentiin hotellin sijasta ihan ensimmäisenä syömään. Jouduttiin hieman etsimään Vapianoa, mutta löytyihän se ja saatiin pizzat ruuhkasta huolimatta melko näppärästi. Myöhemmin tulleille arvioitu odotusaika oli jo 45 minuuttia, kun me päästiin reilussa vartissa ahtamaan ruokaa sisuksiin.

Eka kertaa Vapianossa

Hotelliimme Viruun päästiin myös ilman suurempia jonotuksia, sillä jono oli kuulemma aiemmin päivällä ollut ulos kadulle asti. Pienten tirsojen jälkeen otettiin kahvit ja käytiin kiertämässä Viru-keskuksen kauppoja. Sitten otettiin uudet tirsat ja lähdettiin taksilla kohti Laululavaa. 

Keskiviikkoaamuna vedettiin runsas hotelliaamiainen. Henkilökunta oli niin tehokasta, että kun käytiin hakemassa päätteeksi vielä hedelmiä ja jugurttia, olivat korjanneet mehulasit ja melkein täydet kahvikupitkin heti pois ja ne piti hakea sitten uudelleen. Sitten olikin pakko vetäytyä jälleen levolle ja nukuinkin yli kaksi tuntia kevyesti :)

Läksimme kaupungille vähän ostoksia tekemään ja vanhassa kaupungissa kiljahdin ilosta: Depeche Mode -baari, jota en kahdella edellisellä Tallinnan reissulla ole onnistunut paikantamaan, löytyi ihan siitä raatihuoneen torin kupeesta. Baarissa olen nimittäin vuonna 2005 viettänyt veljeni Longin ja serkkumme Lallun kanssa kosteahkojen syntymäpäiväjuhlien jatkoja kolmisin (yksi meistä torkkui sohvalla ja toinen poltteli nasakat naamat vedettyään vaniljanmakuisia pikkusikareita).

Terdellä Depeche Moden poikien kanssa

DM-baarissa nautittujen kylmien juomien jälkeen mentiin lounaalle Controventoon, missä sielläkin satuttiin saamaan pöytä juuri ennen pahimman lounasryysiksen alkua. Ihanaa ruokaa...

Ostokset:
Paidat: Reserved, Kynsilakat: Essie
Tuoksu: Escada Incredible Me (Peppekin tykkäsi!)
Pillifarkut: Mango, Stockmann Hki

Laivassa paluumatkalla sain hyvän mielen tax free -myymälän kassahenkilö Urmaksen osoittaessa erittäin hyvää pelisilmää. Matkakumppanini ostaa täräytti sen verran reilusti, että sai kaksi risteilyvoucheria ja lisäksi D&G -tuoksusta hän sai valita joko rantapallon tai pareon välillä. Valinta osui palloon ja minä totesin, että sinuna olisin ehkä ottanut tuon pareon.. Noh, Urmas rahasti minunkin ostokseni ja työnsi pareon ostosteni joukkoon kauniisti hymyillen. Kiitos Urmas, ihan puna nousi poskille ja hyvä päivä oli entistäkin parempi :)

Keikkaa pukkaa

Melko tiivistahtista on meno ollut viikolla, sillä töiden ja puolentoista tunnin flamencotreenin jälkeen suuntasin maanantaina Hartwall Areenalle Bo Kaspers Orkesteria ja Eva Dahlgrenia kuuntelemaan. Tykkään siis kummastakin kovasti paljon, mutta tunnelma keikalla oli hieman jäykähkö, ehkä paikasta ja ylipönöttävästä yleisöstä johtuen. Näinpä nyt kuitenkin sen, että BKO:n basisti Micke Malmgren laulaa (!) ja lisäksi mukana oli jälleen kahden miehen vahvuinen torvisektio. Kyllähän se trumpettisoolo Vi kommer aldrig att dö -biisin alussa on melko sävähdyttävä, vaikkei poskihalituttuni Peppe Asplund enää sitä ole Orkesterin mukana soittamassa, vaan keskittyy omaa jazzimpaan soolouraansa Ruotsissa.

Eva D:n olen nähnyt viimeksi Savoyssa monologia pitämässä, joten oli mukava kuulla nyt häneltä vaihteeksi kunnon keikka. Kitarassa oli entinen BKO:n kiertuekitaristi Ola Gustafsson ja ihanasti tuli vanhoja suosikkejani 90-luvulta (Kom och håll om mig, Jag är Gud, Allting om igen..). Harmittaa vaan artistin puolesta, että pässimpi yleisönosa lähti pois kesken keikan. Oli vissiin kova kiire kotiin? Mulla ei ollut, encorekin olisi kelvannut, mutta sitä ei tullut.

Tiistaina oli sitten lähtö Tallinnaan Robbien keikalle. Lääkärit olivat melkein kieltäneet häntä esiintymästä kipeän selän takia, mutta keikka vedettiin nappien avulla kunnialla loppuun. Plussaa tulee siitä, että molemmat artistit aloittivat juuri silloin kuin oli luvattu ja muutenkin kaikki sujui erittäin jouhevasti, vaikka yleisöä oli paikalla äbaut 60 000 henkeä.. Turvatarkastus oli perusteellinen ja pari mun laivalta ostamaa Twix-patukkaa ratsattiin pois käsilaukun uumenista (onneksi oli toisessa taskussa vielä lisää patukkaa).
Paremmat alla olevista keikkakuvista ovat matkakumppanini ottamia, omalla puhelimella tuli kovin p****a jälkeä.

Puhkikuluneet Kedsit viimeisellä reissullansa

  

Olly Murs veti oivan lämmittelysetin

Väkeä oli kuin pipoa :)

Artisti laskeutui yleisön eteen tuon pään päältä vaijerin varassa

 

 

 

 

Keikan päätyttyä vähän jännitti, miten päästään ihmismassasta takaisin hotellille, mutta poliisi olikin sulkenut Narva Maanteen autoliikenteeltä miltei keskustaan saakka ja siellä sitä sitten dallailtiin keskellä tietä muun kansan kanssa kuin sopulilauma konsanaan. Viru-hotellin lämmössä oltiin reilun puolen tunnin kävelyn jälkeen ja ihan pikkuisen väsytti, kun keikallakin ehdittiin seisoskella jo yli neljä tuntia.

 

 

Urheilua ja musiikkia

Kävin torstai-iltana taas livemusiikkia kuuntelemassa. Ehdin ensimmäisten biisien aikana jo autuaasti unohtaa, ettei illan solisti ollut vielä edes lavalla, sillä niin hyvin taas svengasi. Artun lisäksi Koko kesä Kalliossa -klubin stagella tällä kertaa musisoivat Timo Kämäräinen kitarassa, merikarhua muistuttava Harri Rantanen bassossa sekä Jussi Lehtonen rummuissa. Herbie Hancockia ja Thelonius Monkia ainakin kuultiin ennen kuin Esa Kaartamo tuli lavalle tokaan settiin. Kappaleet olivat harvoin, jos koskaan aiemmin kuultuja, ja tunnelma oli kovin harras. Harmi, ettei paikalle ollut löytänyt kuin kourallinen väkeä. Melko kovaa kitarointia oli tarjolla, sillä myös Kaartamo itse on skeban varressa varsin uskottava, Kämäräisestä nyt puhumattakaan. Siellä ei montaa väärää ääntä kuultu ja etenkin slide-vedot olivat mun mieleen. 

Tokasta setistä parhaiten jäi mieleen keikkabussi-pissatauko -tunnelmapala Pull over. Pull over - gotta take a leak / Pull over - relief I seek. Sieluni silmin näen reissussa rähjääntyneen bussin ajamassa reissussa rähjääntyneet muusikot kyydissään yöttömässä yössä jossain Pihtiputaan takana, kädessä väljähtynyttä keskaria tahi ehkä jopa jallua, väsynyttä läppää ja ainainen kusihätä. 

Yleisurheilun mömmöm-kisoja on tullut katsottua pitkin viikkoa silmäys sieltä, toinen täältä, mutta miesten keihäsfinaali piti jännätä loppuun asti. Mitä nyt myötätunnosta veljeäni Longia kohtaan käänsin välillä Arsenal-Aston Villa -matsiin, missä annettiin ainakin yksi varsin kyseenalainen rangaistuspotku. Pitäisiköhän mun ruveta seuraamaan Valioliigaa enemmänkin, kun kerran kanavapaketista matsit näkyy? Voisin myös käydä peleissä paikan päällä, mutta ainakaan nyt suunnittelemieni reissujen ajankohtina ei kotiotteluita Emirates Stadionille ole luvassa. Eri reissua sitten vissiin suunnittelemaan... Reilun tunnin päästä tulevat telkkarista vielä viimeiset kisatapahtumat Moskovasta. Eihän siellä satasen viestejä lukuun ottamatta mitään kiinnostavaa enää ole tarjolla, mutta katonpa kuitenkin. 

Kaivelin yöllä taas musiikkia netistä, olkaapa hyvät:

John Mayer: Wildfire

Jamie Cullum: Edge Of Something

Jamie Cullum: Don't Stop The Music

Backstreet Boys: The Call

Redrama feta. A.J. McLean: Clouds

Mainostan Machinaa

Paluu arkeen myös flamencotuntien osalta alkoi hieman myöhässä eli tänään ja kuukauden treenitauko tuntuu... kyllä se siitä, jahka tässä treenikuntoon päästään. Vajaat yhdeksän viikkotuntia toivottavasti vievät loman tuomat ylimääräiset pikaisesti, vaikka on sitä joskus pahemminkin repsahdettu. Käytänpä tässä yhteydessä myös pienen tovin mainostaakseni tulevaa. Kaikki siis heti lippuja ostamaan!!!!!

MACHINA FLAMENCO - ENSI-ILTA 2.10.2013 klo 19 

Savoy-teatteri, Helsinki

Katja Lundén Companyn Machina Flamenco on mainetta niittänyt ja Pakko tanssia -finaalistakin tuttu flamencokone, joka ei pysähdy! Se perustuu flamencon suuren uudistajan Enrique Morenten ja suomalaisen Cleaning Womenin musiikkiin. Teoksessa kone käy kuumana kun moderni ja perinteinen flamenco ajavat toisiaan takaa!

Koreografia: Katja Lundén 

Tanssijat: Nea Granlund, Mari Isopahkala, Laura Lahe, Katja Lundén, Elina Nissinen, Paula Puranen, Eveliina Salminen, Annika Tahkokallio, Laura Valtonen, Laura Viding

Musiikki: Enrique Morente ja Cleaning Women

Kuva: Tommi E. Virtanen

Tuotanto: Katja Lundén Company / www.katjalunden.com

Liput: Lippupalvelu

Paluu arkeen, kirjahaaste ja muuta

Loma on ohi tältä erää ja työt alkoivat rytinällä, ihan vaan alun neljättäsataa sähköpostia oli työosoitteeseen saapunut.. Eka puhelukin tuli heti, kun sain luurin auki. Ilmeisesti jännitin paitsi Kultapojan eka luokalle menoa myös töihin paluuta, sillä minen nukkunu silimän täyttäkään viime yönä!! Argh!! Aamulla tuotti siis kovasti tuskaa päästä sängystä ylös ja yritin lieventää oloa nauttimalla töissä voisilmäpullan aamukahvin kera. Ei juuri auttanut.

 

Kirjahaaste tuli onnistuneesti suoritettua loppuun lauantaina 10.8. illalla, eikä suklaasta tarvitse ainakaan sen takia luopua. Enempäänkin kuin tuon viisi kirjaa olisin pystynyt kahlaamaan läpi, mikäli lainalapsia ei olisi ollut pohjoisessa seuralaisina tai jos en olisi siellä lukenut neljän (4!) kuukauden Me Naiset - ja Anna-lehtiä, jotka äiti säästää mua varten.

 

Kätilö oli ihan järkyttävä ja ihan järkyttävän hyvä; vedin sen läpi heti lomalle jäätyäni reilussa vuorokaudessa välillä vähän nukkuen ja syöden ja suosittelen sitä ihan kaikille. Missä olet Bernadette oli siihen perään vähän turhankin kevyttä luettavaa, mutta Jens Lapiduksen Livet Deluxe på svenska todella koukutti mukaansa. Jatkoa vielä tulossa? Siri Hustvedtin esseekokoelma englanniksi tuotti alkuun hieman vaikeuksia, mutta mökillä laiturin nokassa lopulta tavoitin tarpeeksi rauhallisen olotilan, jotta pääsi sisälle kieleen ja välillä tieteelliseenkin tekstiin. Kirjassa Hustvedt pohtii siis mm. kirjoittamista sekä sitä, miten tietyt taideteokset ovat häneen vaikuttaneet. Joe Meno oli minulle entuudestaan täysin tuntematon tekijä, mutta takakansi vaikutti ihan ok:lta. Kirja olikin yllättävän mukaansa tempaava ja loppua kohti liikuttava kertomus eräästä ydinperheestä ja perheenjäsenten olemisen vaikeudesta.

 

Haasteesta itselleni lupaamastani palkkiosta mulla on olemassa pieni haisu, mutta käynpä kuitenkin Tallinnan ja Tukholman reissut tässä ensin alta pois ja katson sen jälkeen, onko johonkin enempään palkitsemiseen vielä erityistä tarvetta. Sikäli kun itseni tunnen, niin kyllä varmaan on :)

Missä on vasen käsi?

Turkoosi flamencoihanuus vanhempien luona kirjahyllyssä on tuliainen jostain 70-luvulta, äitikään ei enää muista keneltä. Sillä sai leikkiä tosi varovaisesti ja kyllä se oli ihan kauneinta, mitä lapsena olin nähnyt. Jos ei lasketa kuningatar Silviaa vuosimallia -76. Ihme flashback lapsuudesta :)

 

Fanipaidat

Musen keikan yhteydessä tuli hankittua nuo jo aiemmin mainitut paidat, jotka ovat eri jees! Raidallista ehdin lomalla hieman käyttääkin. Seuraavaa levyä ja kiertuetta tässä kovasti odottelen..

Kissan elämää

Kissauros Ässä on ollut väliaikaishoidossa, kun Kultapojan perhe ei ole vielä päässyt uuteen kotiin. Lokoisat on ollut oltavat mm. lainalapsia varten esille otetun ilmalla täytettävän varapatjan päällä tai mummun vaatekaapissa. Vaikka en mikään kissaihminen itse olekaan, kahden viikon aikana onnistuin saavuttamaan Ässelin luottamuksen siihen mittaan, että öisin hän tuli tassuttelemaan vatsan päälle ja tarpeeksi tassutteltuaan pisti makuulle rinnuksilleni. Siinä toisiamme katseltiin yön hetkinä. 

Perjantaina Ässä oli lähdössä mökille ja pääsi livahtamaan Kultapojalta, kun panta oli jäänyt pihalle lähdettäessä hieman löysälle. Itku melkein tuli, mutta onneksi Ässyys ei lähtenyt juoksemaan karkuun, vaan kiltisti tuli luokseni silitettäväksi ja Kultapojan iskä sai hänet siitä mukaan napattua. 

 

2 v.

Tämä suloinen mutta määrätietoinen hemmo (kuvassa matkalla uimaanuimaan) täytti tänään kaksi vuotta, mitä juhlistettiin porukalla. Lahjat kelpasivat ja muutenkin oli oikein mukavaa.

 

Mökillä

Pääsin käymään mökillä Posiolla Kitka-järven rannalla. Lainalapsilla oli niin kiire, ettei heistä ollut mukaan tulijoiksi, joten oltiin ihan vanhempien ja Tilda-neidin kanssa keskenämme. Tiistaina oli varjossa 22 astetta lämmintä ja vietinkin päivän rannassa päivää paistatellen ja lukien. Järvivesi oli sen verran kylmää, etten uimaan ruvennut. Talviturkki on kuitenkin tältä kesältä heitetty sunnuntaina Nallikarissa Pimpulan, Pampulan, Kultapojan ja Pinskun seurassa.

 

Tyyntä maanantai-iltana

 

 

Piti olla muutaman kerran myös töihin yhteydessä, kun tuolta mökiltä olisi ollut hieman hankala ruveta keikkalippuostoksille. Työkaveri sai kuitenkin hankittua meille liput Depeche Moden joulukuiselle keikalle ja lisää pukkaa heti ensi viikolla, kun Hurtsin keikkaliput tulevat myyntiin. Sinnenkinhän on siis päästävä!