maanantai 12. elokuuta 2013

Paluu arkeen, kirjahaaste ja muuta

Loma on ohi tältä erää ja työt alkoivat rytinällä, ihan vaan alun neljättäsataa sähköpostia oli työosoitteeseen saapunut.. Eka puhelukin tuli heti, kun sain luurin auki. Ilmeisesti jännitin paitsi Kultapojan eka luokalle menoa myös töihin paluuta, sillä minen nukkunu silimän täyttäkään viime yönä!! Argh!! Aamulla tuotti siis kovasti tuskaa päästä sängystä ylös ja yritin lieventää oloa nauttimalla töissä voisilmäpullan aamukahvin kera. Ei juuri auttanut.

 
Kirjahaaste tuli onnistuneesti suoritettua loppuun lauantaina 10.8. illalla, eikä suklaasta tarvitse ainakaan sen takia luopua. Enempäänkin kuin tuon viisi kirjaa olisin pystynyt kahlaamaan läpi, mikäli lainalapsia ei olisi ollut pohjoisessa seuralaisina tai jos en olisi siellä lukenut neljän (4!) kuukauden Me Naiset - ja Anna-lehtiä, jotka äiti säästää mua varten.
 
Kätilö oli ihan järkyttävä ja ihan järkyttävän hyvä; vedin sen läpi heti lomalle jäätyäni reilussa vuorokaudessa välillä vähän nukkuen ja syöden ja suosittelen sitä ihan kaikille. Missä olet Bernadette oli siihen perään vähän turhankin kevyttä luettavaa, mutta Jens Lapiduksen Livet Deluxe på svenska todella koukutti mukaansa. Jatkoa vielä tulossa? Siri Hustvedtin esseekokoelma englanniksi tuotti alkuun hieman vaikeuksia, mutta mökillä laiturin nokassa lopulta tavoitin tarpeeksi rauhallisen olotilan, jotta pääsi sisälle kieleen ja välillä tieteelliseenkin tekstiin. Kirjassa Hustvedt pohtii siis mm. kirjoittamista sekä sitä, miten tietyt taideteokset ovat häneen vaikuttaneet. Joe Meno oli minulle entuudestaan täysin tuntematon tekijä, mutta takakansi vaikutti ihan ok:lta. Kirja olikin yllättävän mukaansa tempaava ja loppua kohti liikuttava kertomus eräästä ydinperheestä ja perheenjäsenten olemisen vaikeudesta.
 
Haasteesta itselleni lupaamastani palkkiosta mulla on olemassa pieni haisu, mutta käynpä kuitenkin Tallinnan ja Tukholman reissut tässä ensin alta pois ja katson sen jälkeen, onko johonkin enempään palkitsemiseen vielä erityistä tarvetta. Sikäli kun itseni tunnen, niin kyllä varmaan on :)

Missä on vasen käsi?

Turkoosi flamencoihanuus vanhempien luona kirjahyllyssä on tuliainen jostain 70-luvulta, äitikään ei enää muista keneltä. Sillä sai leikkiä tosi varovaisesti ja kyllä se oli ihan kauneinta, mitä lapsena olin nähnyt. Jos ei lasketa kuningatar Silviaa vuosimallia -76. Ihme flashback lapsuudesta :)
 
Fanipaidat
Musen keikan yhteydessä tuli hankittua nuo jo aiemmin mainitut paidat, jotka ovat eri jees! Raidallista ehdin lomalla hieman käyttääkin. Seuraavaa levyä ja kiertuetta tässä kovasti odottelen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida, mut ei oo pakko!