Viikonlopuksi aurinkoa luvassa?

Kotona pohjoisessa on vierähtänyt jo muutama päivä ja lainalasten kanssahan tässä on aika päällisin puolin mennyt. Kavereita on ollut kahtena yönä ja eilen kävin Kultapojan kanssa kahdestaan katsomassa Itse Ilkimys 2:n isojen karkkipussien kanssa. Koululaisille on hankittu kynät+kumit ja eilinen Stockalla piipahdus köyhdytti minua entisestään, kun Kultapoika vei minut t-paitarekin luo, mistä löytyi Kärppä-paitoja. Valkoinen t-paita lähti mukaan ja myös serkkupojille piti ostaa jotain, isommalle siis ruudullinen kesäpaita ja pienemmälle body tekstillä "New kid on the block" :). Pienemmät pojat on niin suloisia (tulleet siinä äitiinsä), eikä kumpikaan enää juuri ujostele etelän tätiä.

Kunnon oululaisina ehdittiin alkuviikosta bongata palokunta työn touhussa, kun oltiin Kultapojan kanssa menossa kaupoille. Koulupaitaostoksille ei kuitenkaan päästy, kun vesivahinko oli sulkenut koko rakennuksen. Hetkeksi pysähdyttiin katsomaan myös purkutyömaata keskustassa.

Ennen reissua en ehtinyt sanallisesti kuvailla kahta viikonlopun aikana koettua keikkaa, nyt siis pienet kommentit. Muse otti heti alussa Supremacylla ja pyrotekniikalla kansalta luulot pois ja koko keikka oli yhtä tykitystä loppuun asti. Ai että mää tykkäsin. Chris Wolstenholme <3 veti Liquid Staten ja hieman jäin odottamaan myös herkkistä Save Me, mutta ehkä se ei sovi stadionympäristöön niin hyvin kuin esim. Hartwall Areenalle hieman pienempiin puitteisiin. Ostin kaksi paitaa, pari muuta joudun ehkä vielä tilaamaan Musen nettikaupasta, kun koko valikoima ei ollut myynnissä.

Rihannan keikka oli hieman kaksijakoinen, sillä en niin välitä r´n´b - tai reggaekekkuloinnista, mitä alussa oli mielestäni vähän turhankin pitkään. Kitaristi Nuno Bettencourt <3 hillui ihan orpona lavan laidalla, kunnes sitten homma piristyi ja päästiin kunnon biittiin tanssittavampien hittien kimppuun. Enpä ihan montaa keikkaa muista, että suomalainen yleisö olisi noin ollut mukana tunnelmaa luomassa ja tanssien mukana, vaikkei neiti-RiRi olekaan mikään henkilökohtainen suosikkini. Ei kuitenkaan ollut myöhässä tällä kertaa. 

Ja Nunoa voisi muuten aina katsella/kuunnella enemmänkin.

Nuno Bettencourt: Midnight Express

Extreme: Hole Hearted

Extreme: More Than Words