Voi morjens!

Johan taas myrkyn lykkäsi, uusi kuvien lisäystyökalu on sanonko mistä ja syvältä ja kääks! onnistuin poistamaan muutamat kuvat aiemmista postauksista. Ehkä jatkossa saan kuvat pidettyä tallella niin, että linkit tänne blogin puolelle pysyvät ehjinä.

Voi ja morjens viime viikolla tuli töissä ja kotonakin naurettua parina päivänä ihan kippuralla. Näin nimittäin oikein eläväistä unta, joka vielä herättyänikin pysyi mielessä, eikä ihme, olinhan unessani Afrikassa tekemässä lähetystyötä yhdessä Timo Jutilan ja Jari Kurrin kanssa. Kurri jäikin vielä Afrikkaan, kun Jutilan kanssa tultiin takaisin Suomeen ja mentiin reissun päälle Jumpruun kaljalle. En kyllä yhtään tiedä, mistä tällaiset unet kumpuavat, mutta ai että oli hauskaa.

Hauskaa on myös sen takia, että flamencon kaikki viikkotunnit ovat alkaneet ja surkeasta salitilanteesta huolimatta treeneissä on päästy hyvään alkuun. Tiistain ryhmässä tehdään Joonaksen nyt syksyllä ilmestyvältä uudelta levyltä eri vänkä fandangon rytkäytys ja lauantain ekalla tunnilla samalta levyltä verdiales. Sitä paloa en olekaan aiemmin tanssinut ja ensikuulemalta meillä on käsissä oikein ihana kappale - levyversiolla mukana pianoa pimputtelemassa itse maestro Iiro Rantala! Lauantain edistyneiden/ammattilaisten ryhmässä biisinä on Rocio Marquesin sigi, joka alkaa hieman haastavasti, kun pitää tanssia laulupätkien väliin hiljaisuuden päälle ja löytää sitten laulun jälleen jatkuessa koputuksen alku yhden compaksen rytmin perusteella. Ehkäpä alkaa sujua biisin tullessa syksyn mittaan tutummaksi.

Kesän vikan tiivarin jälkeen palkitsin itseni tällä :)

Pääsin pitkästä aikaa myös lukemisen makuun, kun ennen lomalle jäämistä hain Bonnierilta muutamat pokkarit. Antti Holman Järjestäjän jätin tädille Espanjaan, mutta Patti Smithin Just Kidsin taidan pitää ihan itselläni ja lukea sen uudestaan myöhemmin. On se kyllä soma, miten toisilla ihmisillä on luovuutta vaikka muille jakaa, toiset vain lukee näistä ihmisistä. Jatkoakin tuolle biografialle on ilmestynyt, pitääkin yrittää etsiä myös se käsiini jostain.

Syksyisiä ilmoja on ainakin aamuisin pukannut, vaikka etenkin töistä päästessä tahtoo lämmin iskeä. Onneksi alesta löytynyt Vilan takki ei ole liian paksu näihin keleihin ja vaaleat vitosen maksaneet nilkkurilöydöt sopivat säähän ja mielentilaankin just eikä melkein.

PS. Meidän kevätnäytös pidetään keskiviikkona 31.5.2017, mikä jo näin hyvissä ajoin asiasta kiinnostuneille ilmoitettakoon.