Kummityttöni Pimpulan minulle puhelimessa lupaama yllätys odotti eteisen matolla tässä eräänä iltana kotiin tullessani.
Kummitädin täytyy tunnustaa, että en juurikaan ole ehtinyt kirjoitella tai soitella.. Jos kiireet tästä vähän hellittävät, niin kyllä mää sitten yritän parantaa tapani. Tähtipojan kanssa oltiin yhteyksissä eilen ja hänellä oli niin paljon asiaa, etten sanaa väliin saanut. Toisessa päässä tuli hetkeksi hiljaista, kun lauloin Jänis istui maassa ja sitten hän itse lauleli lempilauluaan Paljon onnea vaan. Ihania on mun mussukat pohjoisessa. Hymypoikakin kuulema konttaa jo pidempiä matkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, mut ei oo pakko!