Kotoa lätkämatkalle

Vielä loppuvuoteen palaan ja vanhoja muistelen. Joulun pyhät vietin kotona pohjoisessa ja oltiin jouluaattona Kultapojan kotona, missä joulupukkikin kävi vierailulla - pienet pojat tiesivät, että hän tulee. Kilttejä lapsia oli ollut, niin lahjoja saivat. Olin jo keväällä hankkinut Kultapojalle yhdistetyksi synttäri- ja joululahjaksi liput jääkiekon U20-turnaukseen ja kun marraskuussa selvisi, että lippuja oli vielä saatavilla, myös siskonpoika Pampula pääsi MM-kisamatkalle mukaan. En toki pystynyt pitämään yllätystä sisuksissani ihan aattoon asti, vaan kerroin ilosanoman hänelle puhelimessa jo viikkoa ennen.

Tilda-neiti



Näääin tarkkaan piti katsoa kiekkoa!

Tapanina pidettiin lätkän kisastudio sisaren luona ja paisteltiin siinä sivussa lättyjä, ja sunnuntaina olikin aika lähteä Kultapojan kanssa kohti Helsinkiä. Koskapa alle 10-vuotiasta en halunnut jättää päiväksi yksin kotiin, olin Sbutlerin kanssa sopinut siitä, että teen hyvin lätkäpainoitteisen kisaviikon ajan lyhyttä työpäivää ja Kultapoika tuli mukanani töihin kahdeksi päiväksi.

Maanantaina käytiin katsomassa ensimmäiset U20-pelit ja harmiteltiin hieman Suomen häviötä Venäjälle. Tiistaina olikin sitten jännä päivä, sillä läksimme töistä suoraan junalla Kouvolaan, missä paikallinen kiekkoihme sai vieraakseen Kärpät. Late Lammas otettiin varmuuden vuoksi matkaseuraksi, sillä hänet piti kaivaa kaveriksi jo edellisenä yönä, kun koti-ikävä pääsi yllättämään Kultapojan (Laten lisäksi soitto kotiin äidille ja iskälle auttoi nopeasti). Peli oli jännä ja KooKoo voitti, mikä sekin hieman harmitti toista meistä. Matsin jälkeen Kultapoika sai pienen yllätyslahjan eli pelikiekon sekä pari tarraa muistoksi reissusta. Kävelymatka hotellille sujuikin Kärppien tappiosta huolimatta iloisissa merkeissä ja päätettiin sitten käydä vielä hotellin ravintolassa iltapalalla.

Late ja prinsessaleivos

Ankkanaamat Sumulaaksossa

Kultapojan saamat yllärit

Ravintolassa oli todella mukava tarjoilija ja vaikka kello oli jo paljon, hän jaksoi olla ystävällinen ja huomioi lapsenkin kivasti. Ruokalistaan katsoessamme mua vallankin nauratti, kun Kultapoika mietti kovasti kahden eri lasten listan vaihtoehdon välillä päätyen lopulta loheen - lihapullissa kun hänen mielestään on aina välillä ravintoloissa sellainen riski, että ne ovat huonoja.. Mulla valinta oli suht helppo eli otin alkuun voissa (todellakin) tirisevät valkosipulietanat ja sen päälle vielä osin tarjoilijan suosituksenkin takia blinin. Kävikin sitten niin hassusti, että syötiin itsemme sellaiseen ähkyyn, ettei jälkkäriksi pystyttykään enää ottamaan yhtään mitään, vaan kömmittiin suoraan petiin.

Aamupalalla

Kultapoika oli reissuumme kovin tyytyväinen ja pohti pakatessamme, että tämä oli kyllä hyvä hotelli, ehkä jopa paras! Ja olihan tädilläkin lystiä.