Taas on yksi viikko takana ja nyt olen töiden lisäksi ehtinyt vähän muutakin. Maanantaina tein perinteisen piipahduksen Helsingin Juhlaviikkojen Huvila-telttaan, missä pyrin ainakin kertaalleen käymään, viime kesä otettakoon poikkeuksena sääntöön.. Esiintymässä olivat Suvi Isotalo yhtyeineen sekä Pepe Willberg ylistetyn Saimaa-orkesterin kera. Suvi Isotalon kappaleista olin etukäteen kuullut vain kaksi, vahingossa radiosta kesän mökkireissulla, mutta ei se haitannut. Pidin kovasti kappaleista ja kolmihenkinen taustabändi, eritoten multi-instrumentalisti (basso, piano, kitara nyt ainakin) Timo Kämäräinen, soitti rennosti ja iloisesti.
Illan pääesiintyjä oli kuitenkin Pepe&Saimaa ja jouduinkin jo etukäteen varoittamaan vieressä istunutta ja juttelemaan ruvennutta miestä siitä, että saattaapi kyynel jos toinenkin illan aikana irrota. Enpä turhaan varoitellut, ei vaadittu kuin kaksi biisiä, niin johan irtosi. Kuoro, bändi (mm. niin jäätävä basisti että oli jo härskin hyvä sekä intiaanikutrinen laulava kitaristi, molemmat ilmeisesti Laura Närhen bändistä) torvineen ja jousineen, tietenkin itse maestron vielä hyvin kauniisti soiva ääni sekä pääasiassa Matti Mikkolan säveltämät kappaleet ovat vain sellainen yhdistelmä, että oksat pois. Erityisesti Leikitään ja Uneton kolahtivat, niin kuin olivat ehtineet kolahtaa jo Spotifystä kuunneltuina ja harvoinpa sitä pääsee kuulemaan näin hienoa stemmalaulantaa niinkin vaikeaan biisiin kuin Rauno Lehtisen Toiset meistä on. Illan päätteeksi lavalle tuli myös levy-yhtiön tyyppi luovuttamaan ansaittua kultalevyä ja kun kello olo jo yli 22 ja soittolupa mennyt umpeen, yleisö veti vielä bändin kanssa Aamun yhteislauluna. Hieno ilta oli kyllä.
Tiistaina töiden jälkeen oli toiseen yksikköön siirtyvän työkaverin läksiäiset ja käytiin porukalla keskustassa syömässä. Kihara-Esuli oli vauhdissa ja onnistui hämmentämään paria tuoreempaa kollegaa hersyvillä jutuillaan. Kivaahan meillä oli, eikä kovin pahasti jäänyt harmittamaan jo toisena iltana putkeen väliin jääneet treenit. Keskiviikkona sain kaivatun vieraan piipahtamaan kylässä, harmi vain, ettei hän ehtinyt pidempään olla ja eilen olikin sitten vapaapäivä. Pyykkäilin ja lueskelin ja lakkailin kynsiä ennen treenejä, joissa otinkin sitten alkuviikon löysäilyn vahingon komeasti takaisin Tientos Griegosin merkeissä. Hieno nainen ei hikoa ja silleen.. Mieli olisi tehnyt vielä kuuntelemaan Paula Koivuniemeä Koko kesä Kalliossa -klubille, mutta suihkun jälkeen kotona iski väsy. Väsy on kyllä vieläkin ja huomenna voisin taas öllötellä ihan kotosalla, ellen sitten elokuviin eksy. Sielläkin on välillä niin lysti käydä (ai niin, sunnuntaina kävin katsomassa uuden Sin Cityn - ja tykkäsin lievähköstä väkivaltaisuudesta huolimatta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, mut ei oo pakko!