lauantai 16. maaliskuuta 2013

Matkapäiväkirja Part 4 Oh! My! God!

Seuraa pitkä selostus eilisestä kauppakeskusvierailusta, jätä lukematta jos siltä tuntuu. 

Lähdin siis käymään Shepherd's Bushissa sijaitsevassa Westfieldin ostoskeitaassa, jotta kehtaisin töissä näyttää naamaani. Työkaveri oli hehkuttanut paikkaa ja vannotti, että menen siellä käymään. No tuota joo... Oli aika mahtava paikka, siellä oli merkkiliikettä toisensa perään. LV, Gucci, Salvatore Ferragamo, Armani Exchange, Cos, Tommy Hilfiger, Disney, HMV, Dorothy Perkins, perus Zarat, Mangot, HM, Esprit etc. etc. Ei kaikkia pystynyt edes kiertämään, mutta omapa oli vikani, kun olin ostanut teatterilippuja joka illalle ja Armouryssa käynnin jälkeen näpelöin hotellilla puhelinta ja Padia lounaan lomassa niin innolla.

Ilmeisesti tästä merkkitaivaasta hämmentyneenä tuli epähuomiossa katsottua kauppakeskuksen käytävällä olevan kosmetiikkapisteen miesmyyjää. Ei kun tunnustan, hänellä oli huomiota herättävän tuuheat hiukset ja muutenkin oli ihan tummatukkainen ja karvainen. Tämä tyyppihän sitten tietenkin lähestyi minua jonkin arpalipukkeen kera ja jotain siinä sitten tapahtui, jäin jumiin n. 20 minuutiksi, vaikka Helsingissä kierrän tällaiset esittelijät hyvinkin kaukaa tai yritän ottaa niin tympeän ilmeen, ettei kukaan uskalla ottaa askelta suuntaani. 

No nyt oli vissiin rennompi tai avoimempi olemus ja perhana sentään, tämä tyyppi oli kaikesta tunkeilevaisuudestaan huolimatta erittäin hurmaava ja sinnikäs kauppamies. Ihan alkuun onnistui entisestäänkin hämmentämään minut kysyessään, olenko Hollannista (kenties pitkänsutjakka vartaloni sai hänet näin arvaamaan) ja kuultuaan minun olevan Suomesta, tuli heti vastapalloon "Oh, that's why you're so pretty!" - ja kukapa nyt ei syntymäpäivänään haluaisi tuollaisia kuulla. Tämän myyntikeskustelun avauksen jälkeen kehuttiin Miss Finlandin silmät ja hymy samalla kun hierottiin jotain kuorinta-ainetta oikean ranteen herkälle sisäpinnalle. Missä vaiheessa hän oli ehtinyt ottaa käteni käsittelyyn jäi hieman epäselväksi. Sitten verrattiin oikean ranteen heleäksi ja hyvin sileäksi muuttunutta ihoa vasempaan ranteeseen ja tottahan toki, olihan niissä eroa. Kämmenpuolelle siirryttyään hän oli saanut selvitettyä, etten ole naimisissa, asun yksin ja olen itsekseni myös tällä reissulla viettämässä syntymäpäivääni. Sain siinä keskellä kauppakeskusta halauksen ja pilke silmässä heitetyn arvauksen kynttilöiden määrästä (23), mitä en lähtenyt sattuneesta syystä korjaamaan.

Tyyppi flirttaili täysin häpeilemättömästi niin, että tädillä alkoi suorastaan hiki valua, kun hän oli siis omalla karvaisella tavallaan hyvin viehättävä, sellainen nuorempi, lyhyempi ja mahdollisesti myös jopa karvaisempi versio Sasha Baron Cohenista, joka mielestäni omana itsenään on komea ilmestys. Ja millainen myyntitykki! Pyristelin siinä kovasti vastaan ja useaan otteeseen sanoin, että vaikka kuinka olet ihana, mää en osta sulta yhtään mitään ja tämä toinen kysyy vielä perusteluja että miksi en! Laitathan sinä kenkiisikin kevyesti 200 £, eikö naamakin ansaitsisi vain parasta? En kehdannut sanoa, että saappaat, joihin hän osoitti, olivat Hush Puppies -ystävänmyynnissä maksaneet kokonaista 15 €... Ja sitten tämä tyyppi yllättäen sanoo, että nyt hän tekee jotain täysin poikkeuksellista, koska hän niin haluaa, että minä pääsen laittamaan sitä kuorinta-ainetta iholleni - saan sen syntymäpäivän johdosta ja koska olen niin ihana vain 25 £:lla. Kaupat tuli ja hän sanoi, että nähdään seuraavalla kerralla. 

Poistuin paikalta nyt siis jo todella hämmentyneenä, nurkan takana tarkistin kuitin ja sen, että käsilaukussa kaikki oli niin kuin pitikin, eikä puhelin ja/tai lompakko ollut kadonnut. Kiertelin sitten mitä jaksoin, ostin lisää lastenvaatteita, kirjakaupasta pari lehteä (kirjat jätin ostamatta) ja naposteltavaa illaksi (BBC:ltä tulossa yöhön asti asti Red Nose Day -lähetys, missä koomikkoja ja muusikoita ja muita julkkiksia). HMV:ssä oli levyjä ihan sikahalvalla, joten David Bowien uusin ja Fleetwood Macin Rumoursin special edition vaihtoivat omistajaa. Yritin vielä muistaa, missä kosmetiikkaständi sijaitsi, jotta en toista kertaa menisi siitä ohi. En tiedä mitä olisi tapahtunut, jos olisi päästy vartalonhoitotuotteiden esittelyyn.... Hotellilla etsin netistä merkin verkkosivut. Se ostamani kuorinta maksoi verkkokaupassa 129,95 $. 
Käykää vaikka itse tarkistamassa www.onsensecret.com.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida, mut ei oo pakko!