Tarinaa tanssista 2

Muistan vielä, miten maanantai-iltaisin Ladies-ryhmän tunnin alkua odotellessamme ihailimme Katjan edistyneiden ryhmän tanssimista Kuortaneenkadun salin oven raosta. Muistanpa senkin, miten jännitti siirtyä jatko2-tasolta Katjan jatko3-ryhmään, aluksi takariviin tietenkin. Nyt tanssin Katjan edistyneissä ja kuinka ollakaan, enää en räpistele takana, vaan toisinaan rohkeasti ihan eturivissä. Miten ihanaa onkaan ollut huomata, että varsinkin kahden viimeisen vuoden aikana edistystä on omassa tekemisessä tapahtunut kovasti, (silloin tällöin edelleen takkuavia piruetteja lukuun ottamatta) enkä ole enää mikään ihan p***a flamenca. Välillä on toki vähän huonompiakin päiviä, kuten kesällä 2012 Sevillassa tanssikamun Terhin ottamista kuvista käy ilmi. Ei nimittäin alkureissusta vielä oikein bule irronnut.

Vahvinta aluettani ovat rytmit, läpsyt eli palmakset ja jalkatyöskentely, mutta niiden teknisen osaamisen pohjalle pystyn jo rakentamaan ilmaisua ja kroppaa vähintäänkin tyydyttävästi, ja muutaman vuoden takaiset ahdistukset lähinnä esim. käsien linjojen ja ranteiden/kämmenten/sormien asentojen suhteen ovat lähes mennyttä. Olen kyllä joutunut hammasta kiristelemään, kun käsivarret eivät ole totelleet ajatuksia, tai kun omien ranteiden pyöritys sormista nyt puhumattakaan ei ole näyttänyt yhtä viehkolta kuin opettajan tai vieruskaverin - mulla kun siis on pitkien käsien lisäksi myös isot, vaikkakin sirorakenteiset lapaset. Näitä juttuja täytyy oikeasti fundeerata, mallata ja hinkata peilin edessä sekä tietenkin vielä pystyä toistamaan liikkeet ilman peiliä liikemuistin varassa.

Usein teemme treeneissä biisejä pienemmissä ryhmissä, mikä on erittäin opettavaista. Esim. tanssiasennon kenot, aksentit ja markkeeraukset tulee huomioitua eri tavalla, kun ei koko ajan itse tanssi ja voi keskittyä pelkästään seuraamaan, miten biisin ja tanssin on tarkoitus nivoutua toisiinsa. Tanssikaveri Laura, joka viime vuonna toimi myös openamme vetäen erittäin tarpeellisia tekniikkakyykytystreenejä, sai tällaisen ryhmävedon jälkeen mut hetkeksi ihan hämmentymään kehuessaan mun tanssia ylvääksi ja elegantiksi.. Voi kun siltä aina tuntuisikin! Erityisen kivaa tää kehuminen oli myös sen takia, että itse vastaavasti pidän Lauran tanssista kovasti.

Kevään näytökset ovat koreografioiden hinkkaamisen lisäksi muutenkin kovasti työn alla eli suunnittelemme Katjan kanssa puvustusta. Kuten aina, hänellä on itsellään varsin vahva näkemys siitä, miltä haluaa meidän näyttävän ja nyt molempiin uusiin biiseihin onkin tarkoitus teettää kaikille omien mittojen mukaan kokopitkät esiintymisasut, eri väriset eri biiseihin tietenkin. Tilausmäärän ollessa jo melko mittava Katja sai tingittyä puvun hinnan todellakin varsin huokeaksi ja mähän tietenkin intouduin niin, että saatetaan muutaman kamun kanssan ihan på skojs skull teettää vielä kolmannetkin leningit mahdollisia tulevia muita esiintymisjutskia varten. Kunhan kankaat saapuvat, päästään ottamaan mittoja!

(ja muuten, viime keskiviikkona tein varmaan ensimmäistä kertaa tanssijan "urani" aikana neljä piruettia niin, että päädyin oikeaan aikaan oikein päin)