maanantai 23. joulukuuta 2013

Nu är det jul igen

Tietenkin tulin hieman kipeäksi heti, kun oli vapaan aika.. Perjantaina aamulla herätessä oli kurkku karhea ja ääni maassa vielä pohjoiseenkin saavuttuani, mutta lauantainapa vasta ilkeältä tuntuikin. Piti kuitenkin vielä toimia Joulupukin apurina ja heikotushan siellä Stockan ihmisvilinässä meinasi tulla. Päikkärit ja muutaman kasisatainen Burana, niin johan helpotti - nyt on jo ihan ihmismäinen olo.

Kultapoika kävi kylässä vanhempiensa kanssa eilen ja koristelimme yhdessä joulukuusen. Sen jälkeen mentiin seuraamaan Pampulan salibandy-peliä. Vauhtia ja meteliä riitti ja Pampula oli vain yksien treenien jälkeen maalivahtina torjuen yhden rankkarinkin! Mulla on työn alla jälleen villasukat (edelliset sai Pinsku, tuorein pari on luvattu Kultapojalle) ja sainpa yhdessä päivässä tehtyä ihanasta Novitan Hile-langasta myös pipon ja tuubikaulurin. Tosi kivat mallit löytyi Novitan lehdestä; taidanpa tehdä vielä toisenkin väriset jahka lankakaupoille pääsen.

Tänään saatiin hoitolapsiksi pienet pojat, kun iskä käväisi töissä ja äiti kaupungilla. Vaikka oltiin jo perjantaina lyhyesti nähty, molemmat vähän ujostelivat etelän tätiä. Mehmeli tokeni hetken Muumien katselun jälkeen ensimmäisenä ja kun perjantaina viesti oli lähinnä "Anni pois", nyt hän huuteli "Anni pokkia" eli pelattiin jalkapalloa. "Hyvä veto" ja "Kova tykki", poika on selvästi pelimiehiä. Nötterö oli päiväunilta herättyään kovasti mummun perään ja kumpaakin poitsua ketutti rajusti, kun piti ruveta laittamaan ulkovaatteita kotiin lähtöä varten päälle. 

Hieno keksirasia Kerstiniltä :)
Ei sillä lailla ihan kamalasti viitsitä äidin kanssa säätää ja mitään jouluspesiaalia laittaa, mutta pistettiin kuitenkin kinkku uuniin, juustokakku kylmään ja paistettiin pikaisesti myös tortut. Tilda-neiti ei ollut moksiskaan. Huomenna mennään sitten joulun viettoon veljeni Affen perheen uuteen kotiin koko porukka, niin kuin Kultapoika asian ilmaisi. 

Oikein hyvää joulua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida, mut ei oo pakko!