Kevätretken jatkoa

Hiihdon MM-kisojen tv-seurannan lisäksi kävin mukavan lomareissuni aikana katsomassa myös kolme matsia jääkiekkoa eli kaksi miesten pääsarjan peliä sekä yhden junnumatsin. Sveitsiläinen ottelutapahtuma kiinnosti minua jonkin verran, semminkin kun Bernin kotihalliin mahtuu yli 17 000 katsojaa, joista kausikorttilaisia on typ 13 000. Liput molempiin NLA-matseihin sain hankittua helposti netistä, kun olin ollut hyvissä ajoin hereillä, eivätkä matsit olleet vielä ehtineet myydä loppuun. SCB:n ottelutapahtuma oli pienehkö pettymys, mutta Langnaun latomaisen hallin pelaajaesittelystä tykkäsin kovin. Lisäksi samat biisit kuuluivat paukkuvan pelikatkoilla kuin Suomessakin, Ilfishallessa tuli vielä Eppu Normaalin Rupiset riimit! 

Lipunostoajankohtana hallin viimeinen
vapaa istumapaikka takasi tällaiset näkymät

Langnaun reissulla ottelun lopputuloksen lisäksi jännitti se, miten ehdin paluujunaan ja takaisin Berniin. Päätin kolmannen erän alussa, että lähden pois siinä vaiheessa, kun ottelua on jäljellä 10 minuuttia, jotta varmuudella kerkiän ensimmäiseen klo 22 jälkeen lähtevään junaan (niin, matsit muuten alkavat paikallista aikaa klo 20, mikä on mulle hieman myöhään). Näin teinkin ja pimeässä konkoilin yksinäni radan ylittävän sillan yli ja huomasin, että laiturilla seisoi vielä edellinen junavuoro, joten ei kun kyytiin vaan. Ei sitten yhtään harmittanut ottelun lopputuloskaan, kun pääsin näppärästi takaisin hotellille, vaikka myöhä jo olikin. 

Sunnuntaina oli hyvää aikaa tehdä aurinkoisessa kevätsäässä oikein kunnon kävelylenkki ennen miesten 50 km hiihtokisaa. Rosengartenissa oli jo pikkuisen kukkien väriloistoa, upeat näkymät Aaren mutkan yli vanhaan kaupunkiin ja löysin myös Albert Einsteinin patsaan. Olisin halunnut sen viereen istumaan ja kuvan siitä muistoksi, mutta en kehdannut pyytää aasialaisilta turisteilta kuvan ottoa. 

 

 

 

Paluumatkalla kävin kiertämässä Schosshaldenin hautuumaalla ja sieltähän oli enää vajaan kilometrin matka hotellille. Pienen välikuoleman jälkeen kävin vielä katsomassa junnumatsin ja loppuilta menikin hotellihuoneessa pizzan ja Harry Quebertin tarinan pauloissa. 

 

 

 

Maanantaina satoi oikein kunnolla vettä ja Wankdorfista aamukahvia hakiessani piti ostaa uusi sateenvarjo loppumatkaa varten. Sitä todella tarvittiin vielä Zürichissäkin, missä lisäksi oli aivan järkyttävän kova tuuli. Valitsemani hotelli ei löytynyt ihan helpolla, kun väsyneenä vielä läksin Oerlikonin asemalta Hallenstadionin paikantamisen jälkeen pikkuisen vikasuuntaan, eikä myöskään ympäristö ollut mitenkään silmiä hivelevä. Onneksi pääsin lopulta huoneeseen lepäämään ennen illan konserttia.

 

Keikan lämppärinä oli miestrio, jotka soittivat ihan järkyttävän lujaa sellaista musiikkia, josta en ihan hirveästi perustanut, mutta onneksi setti oli ohi melko nopeasti. Florence + The Machine veti sitten peruskeikan, ei mitään erityisen ihmeellistä, mutta tarpeeksi viihdyttävää - voi siis todeta, että kannatti lähteä. Väsyneenä mutta onnellisena suunnistin keikan jälkeen hotellille nukkumaan. Sen verran rankka koko reissu oli, että lähtöpäivänä en jaksanut lähteä kaupungille pällistelemään, vaan checkoutin jälkeen jäin hotellin aulaan lukemaan, kunnes läksin junalla lentokentälle. 

Kellot hotellin aulassa

Johan siinä ehti nälkäkin tukevasta aamiaisesta huolimatta, joten istuskelin kaikessa rauhassa Starbucksilla lukemassa. Shoppailuunkin jäi vielä hiukan aikaa eli ostin itselleni Swarovskilta syntymäpäivälahjat (juu monikossa, koska en pystynyt tekemään valintaan kahden ihanan vaihtoehdon välillä) ja pienet suklaiset tuliaiset Ouluun vietäviksi. Muutenhan en koko reissulla shoppaillut sateenvarjoa ja ruokaa lukuun ottamatta yhtään mitään, mitä voitaneen pitää pienenä ihmeenä!